keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Perheen lisäystä

Malla

Vihdoinkin pitkä odotus palkitiin ja päästiin hakemaan uutta jäsentä kotiimme. Tämä pieni karvainen pallero oli tullut Kokkolasta asti Turkuun ystäväni kyydissä.
Olen aina rakastanut kissoja, jo pienestä pitäen. Neron hankin muuttaessani ensimmäiseen omaan kotiini, enkä ole päätöstä katunut sitten yhtään.
Kun taas muutimme kolmistaan saman katon alle omakotitaloon, huomasin, että tilaa riittäisi vielä yhdelle karvaiselle otukselle. Niinpä otinkin yhteyttä samaan henkilöön keneltä olin Neron hankkinut, siitä se ajatus sitten lähtikin.

Tässä Malla, paikasa mistä haimme hänet kotiin. Kuvassa myös Neron isoveli Mikki.


Mitäs sen jälkeen?

Kun hetki oltiin leikitty, Malla meni tottuneesti ruokakupille syömään ja sitten laatikolle.Kuinka kaikki voikaan olla niin helppoa... ainakin vielä :D Malla on todella ihana pentu, niin lutuinen ja herkkä samanaikaisesti. Se on pentueen nuorin ja sen takia "ollut aina viimeinen" vanhempien sisarusten joukossa. Se on leikkisä, mutta tykkää ensin tarkkailla sivusta kuin rynnätä heti tekemään. Lisäksi se osaa viihdyttää hyvin itse itseään vaikka hakee meitäkin mukaan leikkimään.

Mallassa on vielä se ihana puoli, että tämä viihtyy sylissä. Kun sellainen on ajankohtaista, se kiipeää itse syliin löhöämään.

Edessä on sitten tehtävää, kun yritetään totuttaa tätä neitiä Nerppaan, mutta kaippa se siitä. Ensimmäiset sähinät on ainakin jo sähisty.

Meinasi unohtua!

"Käymme yhdessä ain, käymme aina rinnakkain."


Olen muuten nyt väsäilemässä Kiitos-korteista suunnitelmaa eli postausta siitä luvassa. Tällä hetkellä on menossa myös valokuvien tilausta. Väsyin kuvausliikkeitten hitaisiin "itsepalvelukoneisiin" ja päätin tilata kuvat Ifolorin kautta. No tottakai siinäkin menee aikaa kun jokainen kuva täytyy käydä taas läpi ja miettiä mitä sitä oikein ottaisi + lataukset, onneksi nyt ollaan jo voiton puolella. Samaten hääalbumin askartelu on alkanut <3 On taas niin kiva alkaa väkertelemään!

 Me toivotetaan täältä Neron ja Mallan kanssa oikein hauskaa päivää kaikille! :)

maanantai 8. heinäkuuta 2013

Hääkattaus


Tyhjä pää

Aikoinaan tuli googletettua paljon sanoilla "hääkattaus" ja tuntui etten millään keksi minkäänlaista ideaa kattaukseen. Aluksi suunnitteilla oli valkoisten pöytäliinojen päälle sijoitettu keltainen poikkiliina. Tämä suunnitelma kuitenkin kaatui siihen kun oikean sävyistä keltaista ei löytynyt. Mielessäni pyöri laidasta laitaan kaikenlaista, lasihelmistä simpukoihin.



Kukkia?

Lopputulos oli aika yksinkertainen, mutta kuitenkin itselleni mieleinen, ehkä niitä simpukoita jäi haameilemaan vähän.... Pöytiin ei sinänsä lisätty mitään koristetta. Teimme kaason kanssa tyhjistä pilttipurkeista maljakot, joihin sidoimme paksusta keltaisesta nauhasta rusetit. Tähän pieneen maljakkoon sitten poimimme puna-apilaa ja koiranputkea. Rakastuin näihin pilttipurkkeihin niin paljon, vaikka aluksi epäilin niiden sopivuutta koko kuvioon. Sidoimme piltti purkkeihin myös nauhat ja ripustimme niitä juomaaittaan, katosta roikkumaan, lisäten myös kukkia niihin.

Emme siis tilanneet kukkia erikseen pöytiin. Isäpuoleni äidistä oli suuriapu luonnon kukkien hankinnassa (joilla täytettiin melkein kaikki talon maljakot) Hän keräsi kukkia jo hyvissä ajoin ennen häitä testatakseen mitkä kukat säilyivät kauniina pisimpään. Häitä edeltävänä päivänä haimme taas häneltä suuret kimpulliset kukkia juhlapaikalle, eli entiseen nuoruuden kotiini.






Oliko muuta?

Pöydässä olivat Ohjelma-Meny kartiot, sekä hääkarkkirasiat jotka oltiin asetettu kakkupaperille. Kattauksessa värit sopivat hyvin yhteen vaikka teemaväriä kattaukseen oli vaikeaa löytää.




sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Herkkubuffet

Mitä maukkaampi sen parempi



























Asia missä tunsin itseni pääsevän valloilleen oli Herkkubuffet. Kaikki ne erilaiset karkki- sekä kulhovaihtoehdot, veivät itseni taivaisiin. Suunnittelu oli mitä ihaninta aikaa (ainakin suurimmaksi osaksi) ja olin hyvin tyytyväinen lopputulokseen.
Listasin tänne käyttämiämme karkkeja sekä tarjoilussa käytettyjä astioita.
Herkkubuffet sisälsi siis:

1 rasia Mansikkasieniä
2 rasiallista Matador Mix
1 rasiaVanilja Fudgea
1 rasia Mansikkaremmejä
1 rasia Pehmeä hedelmäkarkkisekoitus
2 Isoa pussillista vaahtokarkkeja

2 pellillistä omatekoisia Rockyroad fudgeja
2 pussia purkkaa

 Sekä kahta eri sipsilaatua koska suolaistakin piti olla :)

Olisin ostellut buffettiin vaikka mitä ja ainakin kymmenen kiloa enemmän herkkuja ellei mieheni olisi koko ajan estellyt. Tarkoitus oli leipoa buffettiin vielä omatekoisia punssirullia, mutta se sitten jäi kiireen keskellä tekemättä.

Astiasto

Astioista minulla oli suuria visioita. Olisin halunnut erilaisia kannellisia lasikulhoja ja kauniita kerroksellisia leivosasetteja, samalla kuitenkin mietin uusien astioiden hintoja. Pian ymmärsinkin jutella asiasta kaasolleni, joka tarjosi omia tarjoiluastioitaan lainaksi. Loppupeleissä kuitenkin kävi niin, että saapuessani eräänä viikonloppuna äitini luo aloin kaivella ja tutkiskella hänen kokoelmiaan, joista löytyi juuri itselleni mieluisia astioita eli kaason astioita ei tarvinnutkaan lähteä roudaamaan hääpaikalle.
Haaveilin pitkään keltaisista kauhoista, mutta en löytänyt sellaisia mistään. Äkkiä, sainkin idean ystävältäni sitoa aivan tavallisiin lusikoihin keltaista nauhaa sekä rusetit, lopputulos oli mielestäni yhtä hyvä.
Ainoat astiat jotka buffettiin ostimme olivat pahvilautaset, muovimukit sekä 4 Ikean kannellista lasikulhoa.

Tylsät muovimukit

Mielestäni herkkuja olisi ollut kivointa kerätä karkkitötteröön, mutta aika oli tuolloin jo melko kortilla... Vihjasin kaasolle ongelmastani ja hän ehdotti helppoa tapaa koristella mukit: Kävimme ostamassa Tigerista eurolla kolme koristeteippi rullaa ja rullailin myöhemmin movimukien ympärille "vauhtiraidat." Mielestäni tulos oli aika hauska vaikka en jaksanut rullata teippiä mukin ympärille kuin vain yhden kierroksen.

Pikku Myykin pitäisi

Häiden teemavärinä oli keltainen joten lisäilin keltaista nauhaa ja rusetteja karkkibuffetin kulhoihin. Lisäksi tein Pikku Myy kyltin buffettiin.

Herkkubuffetin pöydälle askartelin vielä pienen kyltin missä luki:

" Jos kaksi makeista ovat tarrautuneet toisiinsa, ne lasketaan yhdeksi."
                                                -Pikku Myy

Pöydän hoito

Loppupeleissä karkkia jäikin aika paljon, mutta niin sitä myös menikin. Lahjoitimme loput karkit veljilleni, jotka ottivat hääpäivänä vastuulleen buffetin hoidon... Vähän teki itselle tiukkaa kun olen tällainen sokerihiiri, mutta kyllä pojat olivat ne ansainneetkin.
: )

lauantai 6. heinäkuuta 2013

Hääpuku

Siinä se sitten on! Juuri sellainen puku jota etsinkin. Minulle ehti käydä samalla tapaa kuin muutamalle muulle tuntemalleni morsiammelle, eli ehdin ennen häitä ostamaan itselleni kaksi pukua. 

Kaikki ei mennytkään heti niinkuin piti
Ensimmäisenä ostin itselleni vaalean keltaisen puvun, joka oli aikalailla saman mallinen kuin tämä hääpuku. Kyseinen puku ei kuitenkaan istunut minulle ollenkaan, koska oli ostettu kolme numeroa suurempana mitä itse olin (pienempää kokoa ei liikkeestä löytynyt). Olin ajatellut, että puku olisi kavennuksen jälkeen juuri sopiva minulle, mutta toisin kävi, tuntui, että joka kerta kun sovitin pukua se suureni päälläni. Lopulta päätin viime tingassa lyödä hanskat tiskiin ja hankkia uuden.

 Jo toistamiseen päällä
Viimeinen pukuni oli jo yhdet häät nähnyt, mutta se ei häirinnyt itseäni ollenkaan. Rakastuin tähän malliin täysin ja tiesin haluavani astella tämä päällä alttarille. Hääpukuja myydään hyvin paljon esimerkiksi nettikaupoissa, itse löysin oman pukuni tori.fi sivuston kautta. Moni myy omaa jo käytettyä pukuaan, mutta myynnissä on myös käyttämättömiä pukuja (ovat saattaneet ostaa ensin puvun, mutta ovatkin päätyneet hankkimaan toisen puvun ja myyvät ylijäänyttä pukuaan pois)
Pukuja on tarjolla hyvin laidasta laitaan mallien ja värien suhteen, mutta etsiessäni pukua huomasin, että suurin osa puvuistajoita myytiin uudestaan olivat merenneito -mallisia tai niissä suosittiin paljon pitsiä. Ilmeisesti tämän tapaiset mallit ovat olleet juuri nyt huudossa vaikka omani sitä ei sitten ollutkaan.

 Juuri se oikea
 Puvussa on vetoketjut ja se on kaksiosainen, mikä takasi hyvän istuvuuden. Yksi ehdoton asia, minkä puvussani halusin olevan oli olkaimettomuus. Puvussa on pieni laahus jonka sai juhlissa kätevästi nostettua ylös esimerkiksi tanssiessa.

 Jatkossa
Näin jälkeen päin mietin, että olisin voinut pitää enemmän juhlissa laahusta alhaalla, koska suurimmassa osassa hääkuvista puvun laahus on ylhäällä. Tuolloin varoin sotkemasta puvun laahusta mahdollisen "uudelleen myynnin", vuoksi, mutta nyt olen päättänyt teettää puvusta lyhyemmän mallisen, jotta voisin käyttää sitä jatkossakin. Olen suunnitellut, näyttäväni pukua eräälle ompelija tuttavallemme. Jos hän suostuisi lyhentämään puvun helmaa ja muokkaamaan sitä hieman.

Kysymyksenä vielä
Miten teillä on, oletteko ajatelleet tuunata hääpukua häitten jälkeen ja käyttää myöhemmin? Miten olette ajatelleet sen tehdä?

Vinkkinä vielä: Minulla oli myös ajatuksena vaihtaa pukua illanaikana, lyhyempään pukuun, mutta hups!  Kuinkans kävikään? Kun hääpäivän ilta koitti en suostunut millään luopumaan puvustani. Halusinpitää sitä loppuun asti, kuin viimeistä päivää. Eli kannattaa harkita tarvitseeko toista pukua välttämättä ainakaan ostaa.

Amma Mamma

Olen 21-vuotias nainen ja muutin Turkuun noin kolme vuotta sitten opiskelujen perässä.
Sen jälkeen elämä onkin pyörähtänyt montakin kertaa ympäri, olen saanut elämääni mitä ihanimpia ihmisiä ja kokenut vaikka mitä.


Mietin kauan, että mitkä voisivat olla oman blogini pääteemoja. Totuus on, että tykkään paljon höpistä vaikka mistä, mutta yksi aihe nousi ylitse muiden elikkäs Häät. Omista häistäni on aikaa jo viikko, elikkä enää minun ei ole tarve omia häitäni suunnitella. Muistan kuitenkin kuinka ihanaa oli lukea erilaisia hääblogeja ja löytää niistä mukavia ideoita ja vinkkejä tuohon suureen päivään. Sellaisia haluan myös tässäkin blogissa tarjota.

 
 
 


Mutta mennään ajassa vielä hiukan taaksepäin niin ehdin nopeasti kertoa itsestäni :)

Ensimmäinen unelmani toteutui kun muutin kesällä 2011 omaan asuntoon, pieneen, mutta valoisaan yksiööni. Olin ihan onnesta soikeana, varsinkin kun koti oli aivan keskustan hälinässä.

Pitkäaikaisena haaveenani oli karvaisen kaverin hankinta ja niinpä Nero astui kuvioihin







No emmepä minä ja Nerppa ehtineet nauttia kahden keskeisestä elämästä kauaa kun paikalle pyörähtikin kolmas osapuoli, oma miekkoseni. Muutimme sitten kaikki saman katon alle ja tässä sitä sitten ollaan. 




Piirtäminen ja askartelu ovat harrastuksistani lähimpänä sydäntä. Nämä harrastukset antavat blogille aika paljon aiheita, tuleville päivityksille





Eiköhän siinä jo vähän minusta ja blogista ollutkin. Eli tässä blogissa tulee olemaan aika paljon hää- ja askartelujuttuja plus ihan omia kuulumisiakin. Toivottavasti joku saa täältä blogista jotain pientä apua tai ideoita, joita lähteä kehittelemään ( tai jotain muuta...)

Hauskaa päivää teille kaikille :)

maanantai 20. toukokuuta 2013

Nyt se alkaa





Heippa kaikille! Tänään lähden itselleni aivan vieraalle alueelle, nimittäin: blogin perustamiseen. Te jotka rustailuani luette niin suuri kiitos jo näin alkuun. Risuja ja ruusuja saa antaa niin kauan kun blogi on pystyssä, mutta nyt: 
Tervetuloa!

 Ehkä yksi syy minkä vuoksi olen tämän blogin perustanut on vahva tunne siitä, että elämässäni on kääntymässä uusi sivu. Opiskeluni ovat pian takana koulun käynnin osalta, enää vain kaksi harjoittelua edessä. Tähän asti tavallinen arkeni muuttuu sillä en enää kuluta päiviä koulun penkillä. Tämä ”uusi sivu” elämässä kuitenkin tarkoittaa sitä, että jotain uutta on tulossa tilalle, työnhakua ja pääsykokeita on siis luvassa.

 Aikaisemmin stressasin tätä hetkeä, koska en tiennyt mitä haluan tehdä seuraavaksi. –No tiedänkö tällä hetkellä mitä haluan seuraavaksi? Kyllä ja en, minulla ei ole vielä muodostunut selvää kuvaa siitä mitä haluan tehdä seuraavaksi, mutta sen olen päättänyt että paikalleni en aio jäädä. Teen parhaani ja se saa riittää! En aio tuhlata näitä hetkiä murehtimiseen.
”Kun yksi ovi sulkeutuu, uusia avautuu.”

  Perjantai huiskahti ohi aivan vilauksessa ja saimme mieheni kanssa nauttia hyvästä ruuasta ja parhaasta seurasta. Muutama henkilö porukastamme on sellaisia joihin olemme tutustuneet ystävämme kautta ja en voi sanoin kuvata kuinka iloisia olemme siitä, että olemme heidät tavanneet, niin mahtavia tyyppejä!


Nautimme kauniista päivästä ja tottakai grillasimme! Päivän menu sisälsi muunmuassa itse marinoituja ribsejä, wingsejä, halloumjuustoa, salaatteja ja patonkia. Kaikki oli kyllä niin namia.

Siinä ensimmäinen kirjoitukseni taisi ollakkin. Seuraavassa tulossa pikimmiten, kunhan keksin ratkaisun ongelmaani: kuinka saan sellaisia kuvia blogiini kuin haluan?

Hyvää maanantai päivää kaikille :)

<3:llä Amma